|
On rauhaisa tuonelan lehto,
siellä enkelten tuutima kehto,
siellä matkasta uupunut levätä saa.
Liisa Anttila
Niin kuin muuttolintusen tie
taivasta kohti kulku vie.
Kuin unelma kiitävi elämä pois
kirkkaus rantahan kodista maan.
Rannalle himmeän lahden,
aurinko laskenut on.
Kutsu jo soi iltahuudon,
taakka laskettu on.
Taivaan enkelten kyliin,
Sinut luotamme lähetettiin,
pyhän Jumalan lämpimään syliin,
käsiin suuriin ja rakastaviin.
Surun rannalle luo muistot valoaan.
Ei koskaan muistoasi valoisa
jää meiltä unholaan.
Taivaan suuri Luoja,
anna voimaa päivään uuteen,
salli soutaa uupuneen unten ihanuuteen.
Opeta minua tuntemaan kuolema
ja jatkamaan elämääni.
Opeta minua rakastamaan elämää
ja olemaan pelkäämättä kuolemaa.
On tuska, sairaus, kyyneleet nää,
sun kohdaltas ohi kaikki tää.
Nyt aurinko kirkas ja lämpöinen
on paistava sulle ikuinen.
Taivaankotiin enkeli sylissään kantaa,
ei kukaan nyt huolissaan olla saa,
siellä on Jumalan kaunis maa.
Vetten sinivälke, vieno lammen läike,
kaipauksen oudon sieluun luo.
Ajat menneet, matkat entiset,
muistelmat mielehen tuo.
C.H.J. Nortamo
Väsyneelle lepo ihaninta on,
päästä vaivain alta illan varjohon.
Heittää harteiltansa taakka elämän,
nukkua syliin tuonen lempeän.
Silmät alasluotuna,
ripsillä kyyneleet -
suru ikimuistoinen
etten mistään löydä
lohdutuksen sanaa.
Lassi Nummi
Moni meistä kaipaa läheistään,
moni lähintään,
moni kohottaa huultensa pyynnön
ja sydämensä rukouksen:
Anna heille rauha,
anna hänelle rauha.
Samaa me pyydämme itsellemme,
samaa jokaiselle tällä
ja tuolla puolen virran:
jokaiselle joka vaeltaa kanssamme,
jonka sydän lyö
tai juuri nyt vaikenee.
Tai, jonka sydän nyt juuri alkaa sykintänsä.
Lassi Nummi, Requiem
Sisimmässään
jokainen on tuuli,
henkäys
Avaa kämmenesi tuuleen,
hyväile tuulta
aamunkoitosta uniesi läpi
Jos joku kysyy
miksi olet olemassa, tässä,
vastaa tuuli, henkäys ja kädet
Tuulen jokainen jättää
jälkeensä, henkäyksen
ja joskus illan viiletessä
se osuu
joihinkin käsiin
Tommy Tabermann
Sua huudan tuhannesti -
pois ootko kokonaan?
Ei – jotain ikuisesti
sinusta pitää saan.
Jää jäljelle ees hiven
sinusta: muistos jää.
Kuin kalliin jalokiven
sen tahdon säilyttää.
Kaarlo Sarkia
Hän, joka pääsee levon maahan,
saa levätä kaikkien töiden jälkeen,
niin kuin Jumalakin työnsä tehtyään.
- Hebr 4:10 -
Ihminen sulautuu ikuisuuteen
niin kuin kesä sulautuu syksyyn,
päivä yöhön, murhe kiitollisuuteen
ja kaikki lopulta valon syliin.
Pia Perkiö
Kun loistat tähtenä iltataivaan,
niin näethän meidät päällä maan.
Me täällä alhaalla hiljaa aivan
Sun tähteäs kirkasta seurataan.
Kaiken yllä hellyys väräjää,
Herra itse rannat himmentää.
Sulaa kaukainen ja läheinen.
Kaiken lainaks´ saa vain ihminen.
Katkesi elämän raja,
aukeni rauhan maja,
jäi valoisan elämän muisto.
Minä näin surun
nousevan sinusta,
sinä kietouduit suruun
Suru asuu ihmisessä,
se on sumua, raskasta
ja läpinäkymätöntä
Surun kanssa on ihmisen
asuttava samaa sielua,
puhuttava sen kanssa
Ja suru peitti sinut
niin kuin merellä
peittyy saari sumuun,
katoaa ja eksyttää
Surulta en saattanut sinua nähdä
Katselin sumua,
sekin oli kaunis
kunnes katosi.
Lähdön
hetki on tässä.
Voi hyvin, edeltä mennyt.
Tervehdi puolestamme
maailmankaikkeutta.
Lepo ja rauha
ympäröiköön sinut.
Eeva Kilpi
Hän lähti, mutt' on vielä lähellämme
tuhansin sitein meihin liittyen,
ja kotihin ja liki sydäntämme
jäi kaiku askelten rakkaitten.
Hj. Procopè
|
On ihanaa olla ihminen,
saa nuoruuden elää ja vanhuuden,
ja pursi rannan kun saavuttaa,
elon huolet jää nousevan ruskon taa.
On hiljainen taivaanranta,
eikä lintujen laulu soi.
Ei kuoleman tarkoitusta
aina ihminen ymmärtää voi.
Olet saapunut rannalle rauhan maan.
Muistoissa - vaikka nyt poissa,
tulet kanssamme kulkemaan.
Niin riisuttu silloin on ihmismieli,
kun viimeistä matkaa toivottaa.
Ei sanoja löydy, ei taivu kieli -
saamme muistoissa vain
häntä mukana kuljettaa.
On viestejä, joita ei uskoa vois,
kaiken ennallaan vain jatkuvan sois.
Mutt` ihminen, pieni olento maan,
joutuu johonkin suurempaan alistumaan.
Pyhä, kallis on lahja kiintyä niin kuin
kiinnymme täällä rakkaimpiin.
Pyhä liiaksi, jotta sen pitää vois
ja kerran tuskatta antaa pois.
Sanat eivät voi ulottua surun syvyyteen,
mutta ne kantavat lohdutusta ja valoa,
joka heijastuu varjojen takaa.
Pia Perkiö
Sinisen taivaan ääretön syvyys -
kuin Jumalan uskollisuus.
Ihminen Jumalan kämmenellä -
varmasti turvassa.
Rauhassa menen levolle ja nukahdan.
Sinä Herra, sinä yksin olet minun suojani,
minä saan elää turvassa.
- Psalmi 4:9 -
Tosin loppuvat kerran askeleet vaeltajilta,
kukin vuorostaan on nukkuva syliin maan.
Vaan katso; kaikki he kuitenkin mukana ovat,
nekin, joiden tomu on uupunut vaeltamaan.
Uuno Kailas
Muistan kaiken, jokaisen esineen,
tuolit, pöydät, portaat.
Mutta siinä missä sinä olet,
on ihmisen mentävä aukko.
Caj Westerberg
Vieriessä vuosien vanhuus saapuu
ja selkä suora painuu kumaraan.
Kun jalka heikko astuessa uupuu,
niin hyvä uinahtaa on syliin maan.
Sormenpää koskettaa sormenpäätä.
Miten paljon ne ovatkaan
kertoneet toisilleen, toisistaan!
Nyt sormenpäissä pelokas väreily:
onko jo lähdön aika?
Epäröiden eroavat sormenpäät,
ja vähitellen ymmärrämme:
tällainen on viimeinen kosketus.
Viljo Kajava
Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja he humisevat lastenlastensa yllä,
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksasnsa
lumimajoiksi heidän ylleen.
Mutta sitä ennen he ovat intohimoisia.
Eeva Kilpi
Jumalat ovat salanneet eläviltä
kuolemisen onnen, jotta he
jaksaisivat elää.
Voitto Viro
Nyt aikaa
mennyttä katselen
ja polkua yhteistä muistelen.
Oli kukkia varrella polun sen,
ilon, onnen sekä myös murheiden.
Niistä kaikista sidon seppeleen,
Rakas, Sinua kiittäen, kaivaten.
Kaunis toivotus poisnukkuvan vuoteen äärellä 
Toivotan Sinulle
hyvää matkaa minne sitten
oletkin matkalla! Kipu sulaa hiljaisuuden syliin;
maa muuttuu ystäväksi,
ilon lähteeksi ja ihmeen tavoin
avaruus avautuu arkeen.
Pia Perkiö
Lempeä tuuli hänet vei
valkeat taivaat kuiskivat,
tulkaa, enkelit kauneimmat.
Me lähdemme elämästä,
emmekä kuitenkaan lähde.
Me elämme edelleen kaikessa,
mitä olemme tehneet.
Minä lähetän enkelin sinun edelläsi
varjelemaan sinua tiellä ja
johdattamaan sinua siihen paikkaan,
jonka minä olen valmistanut.
- 2. Moos.23:20 -
Hän
lähti, mutt' on vielä lähellämme,
tuhansin sitein meihin liittyen,
ja kotihin ja liki sydäntämme
jäi kaiku askeleitten rakkaitten.
Hj. Procope
Tämä maa, jonka näemme, ei ole kaikki.
On toinen maa, jossa meille kuiskataan;
tervetuloa kotiin.
Voi hyvin, edeltämennyt,
tervehdi puolestamme maailmankaikkeutta.
Lepo ja rauha ympäröiköön sinut.
Eeva Kilpi
Älä ajattele, että elämä on lyhyt.
Ajattele: - miten erikoinen kokemus
Kun siinä ei ole kysymys pituudesta lainkaan,
vaan että ylipäänsä on saanut kokea tämän.
Eeva Kilpi
Yön tullen
minä seison portailla kuuntelemassa
tähdet parveilevat puutarhassa
ja minä seison pimeässä.
Kuule, tähti putosi helähtäen!
Älä astu ruohikolle paljain jaloin;
puutarhani on sirpaleita täynnä.
Edith Södergran |
