Etsitkö jotain? |
Täsmähaku |
|
| Eläkkeelle Lähtösi jälkeen tämä paikka
|
Katso tulosta ja liimaa korttiin
|
|
|
|
| Hannu Nikanderin runo elämästä Elämä on lyhyt on vielä monta asiaa miettimättä, kirjaa lukematta, sävellystä kuulematta. Monta maata käymättä, kieltä oppimatta, rataosuutta ajamatta, ihmisiä tutustumatta, tapaa omaksumatta, virhettä tekemättä. Yritän niin paljon kuin ehdin, ne jotka tulevat jälkeeni jatkavat tästä.
Jokainen ihminen, jonka joudun hyvästelemään jättää aukon sieluuni.
Se talo, min portilla kilpi on: "Tässä talossa tehdään työtä." Se talo on pyhä ja pelvoton ja pelkää ei se yötä. Työs olkoon se suurta tai pientä vaan, kun vaan se työtä on oikeaa ja kun sitä palkan et tähden tee! Työ riemulla palkitsee. (Eino Leino)
|
|
En murehdi vuosia, jotka jääneet on taa. En mieti päivää tulevaa. Elän nauttien päivästä kerrallaan, on elämä silloin hauskempaa.
Ystävyys ei ole trendi, se ei seuraa muotia, siitä ei saa korkoa, eikä eläkettä. Silti se on elämän paras sijoitus.
Vuodet monet työhön kuljit
|
| Anna itsesi elää tässä ja nytMatti J. Kurosen kirjasta "Vihdoinkin kahden"
Aikaa tuntuu olevan bruttona paljon, mutta nettona sitä on vähän. Kello ei kerro vanhenevalle ihmiselle kaikkea ajasta. Kalenteri tyhjenee merkinnöistä. Kello mittaa vain vapaa-aikaa. Tässä iässä tartumme almanakkaan, koska se kertoo olennaisen tästä elämämme iltapäivästä: ”Jupiter vinosti kuun alapuolella vasemmalla, kaakossa klo 02 maissa”. Runebergin päivänä juhlitaan meidän Konstan syntymäpäiviä. Siinä meille aikataulua ja tapahtumakalenteria täksi viikoksi. Siinä välissä pitää muistaa hengittää ja pitää jalat tukevasti maassa. Radiokuuluttaja lupaa, että aurinko nousee ja laskee tänäkin päivänä.
Almanakka kertoo taas tärkeimmän: aikaa voi tuhlata vuosissa ja vuosikymmenissä, mutta sen voi elää vain hetkittäin, vain nyt. Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellista vanhuutta.
| Unohda pilviset päivät, mutta älä aurinkoisia tunteja. Unohda ikävät hetket, mutta älä hetkiä voitettuja. Unohda virheet, joita ei voi korjata, mutta älä erehdysten tuomaa oppia. Unohda epäonni, joka täytyi kohdata, mutta älä aikaa, jolloin onni alkoi potkia. Unohda päivät, jotka olet ollut yksin, mutta älä kohtaamaasi hymyilevää kulkijaa. Unohda suunnitelmat, jotka eivät toimineet, mutta älä koskaan unohda kantaa mielessäsi unelmaa."
Kiire ja hoppu on nyt loppu. Teit kovasti työtä, me elimme myötä. Onnea eläkeläiselle uudelle
|
Mitä laariisi on kertynyt?
Kun kylvät porkkanan siemeniä, saat sadoksi porkkanoita, et lanttuja.
Kun haluat takalta lämpöä, annat sille ensin puita.
Eilen kylvämäsi tottumukset ja tavat ovat antaneet satonsa tänään. Oletko tyytyväinen?
Meillä kaikilla ei ole maata viljeltäväksi, mutta saatamme aloittaa investoimalla itsemme toisiin ihmisiin.
Mikäli olemme valmiit auttamaan, innostamaan ja kannustamaan toisia, tekevät he täsmälleen samoin meille.
Kylvä joka päivä niitä siemeniä, joiden haluat kasvavan. Vaali istutuksiasi huolella, poista rikkaruohot säännöllisesti ja odota sadon kypsymistä levollisin mielin.
|
Iloitse tästä päivästä, sillä se on elämä itse,
|
| Vuodet piirtävät karttaa. Ihonryppyjä. Surun uurteita. Kokemuksen kaivanteita. Arjen tasankoa. Monia armorikkaita vuosia. Kun kartta on valmis lienen perillä. Annukka Tiitisen kirjasta ÄITI ITÄ Pilvien piirtymiä
Sitten joskus
Koskaan ei ole liian aikaista tarttua hetkeen ja ihmisen käteen avata ikkuna nuuhkia sumua kuunnella tuulta antaa auringonläikän hiipiä lattialle. -Satu Hassi
Joka päivä pitää aloittaa siitä missä on eikä siitä missä toivoisi olevansa.
Mitä vähemmän murehdit sitä parempi on olo.
Ajattelussa liika ponnistelu on paha virhe. Aivot menevät tukkoon eikä mieleen tule muuta kuin rantavedessä kelluva käytetty kondoli
Sillä on turha yrittää sauvoa takaisin Venetsiaan. -Tuomari Nurmio
Minä herään aamuun hohtavaan, minun on kuin nälkä ja jano, sydän kirkasta pyyntöä tulvillaan: mitä annat, aamu sano?
Vaan valon täyteen ja hehkuvaan kun aukee jo kaislarannat, sydän kysyy alati janoissaan: mitä minulle, päivä annat?
Yön silkki jo verhoo kaislikon, sydän, kirkasta päivää kiitä! Koko päivän rikkaus minulla on, mitä, yöni, annat siitä? -Aale Tynni
Herääminen on aina paras hetki vuorokaudesta.
Jua pari lasii kuaharii. Venyttel tualis semmottos että pää menee taakse ja kattelet maailmaa ylösalasi. Hiukka hianon näköst.
Ei iloseks tulemine enemppä tarvitte. - Karoliina Koskinen
Ihmisen pitäisi joka päivä - Johann Wofgang von Goethe -
| Elämä on liikettä ja pysähtymistä. Jotta voisi liikkua on osattava pysähtyä. Lampaat juoksevat virtaan. * * Meistä isoista ei kukaan muista,
Katso tätä päivää, sillä se on elämä. -Goethe- Kun olen vanha tulkaa lempeästi, etäiset muistot. Lukitkaa kaikki kellariloukot ohittakaa sillattomat kuilut ei enää niiden aika ei enää. Ottakaa kädestä kuin ystävä taluttakaa hellästi kaukaisia teitä suljettuja veräjiä unohdettuja polkuja, rakkaita. Että iloa iloa. - Maaria Leinonen
Kun olin nuorempi, painoin muutaman kilon vähemmän. Mutta, olen myös oppinut, että ei ole mitään väliä mitä tapahtuu, miten mustalta kaikki tänään vaikuttaakin; elämä jatkaa kulkuaan ja huominen on jo parempi päivä. Olen oppinut, että tapa, jolla henkilö käsittelee seuraavat Olen oppinut, että oli suhteesi vanhempiisi mikä tahansa, tulet kaipaamaan heitä kun heitä ei enää ole. ei ole sama asia kuin hankkia itselleen elämä. Olen oppinut, että elämä joskus antaa minulle toisenkin mahdollisuuden.
Olen oppinut, että vaikka itselläni olisi surua ja tuskaa, minun ei tarvitse aiheuttaa sitä muille. Olen oppinut, että minulla on vielä paljon opittavaa. mitä sait heidät tuntemaan.
Kiitos vuosista näistä,
| |||
Vanheneminen on kivaa (nettiversio) Vanheneminen on kivaa (tulostusversio) | ||||
Tule viäl semne aamu,
ko mää herä ilman kello oikke aikasi,
keitän ittelän kaffet,
polje Monarkin kans kaupunkil,
ole oven taka vartomas
ko L. Lehtose Leninkiliike
myyjäfrouva tule töihi,
päästä munt sisäl,
autta valikoima heijä suurimma,
vaaliampunasimma
pualpunttisimma aluhousu.
Aurjoefärisek kunnolliset tukisuka,
ja merinovillasep polvelämmittime,
naapurkaupast peessik kenkä
ja paffilaatikoruskia poplari.
Mää haise aukalyptukselt,
viäm pal tila takapenkil,
hymyilen ko suamempystykorva,
mut kieltäyryn kaikest,
sano: emmää muist,
emmää jaks,
emmää ol ikä ennenkä,
ko mää olen tottunu juur näi.
Enkä meina pualtvuassatta orotta.
Heli Lehtonen