|
|
Netin suurin kokoelma joulurunoja . Täältä kauniita joulurunoja ja hauskoja jouluvärssyjä joulukortteihin. Jos et löydä sopivaa tältä sivulta, käypä katsomassa Positiivareiden värssypankkia tai Hiekkalaatikon lasten loruja!
|
|
||
 |
||||
|
||||
|
|
Netin suurin kokoelma joulurunoja . Täältä kauniita joulurunoja ja hauskoja jouluvärssyjä joulukortteihin. Jos et löydä sopivaa tältä sivulta, käypä katsomassa Positiivareiden värssypankkia tai Hiekkalaatikon lasten loruja!
|
|
||
|
|
||||
|
||||
HARTAITA JOULURUNOJA
Muista ystävää e-joulukortilla!
Katso ihanat animaatio-kortit
Tyhjät kädet,paljaat jalat
Köyhä sydämein.
Seimen luona taivashetki
Riemujuhlaa vietän siellä
kera paimenten
Sydämeni hiljaa lauluun yhtyy
kera enkelten.
Joulu on kuusenneulasten ja
sammuvien kynttilöiden tuoksua,
ja hiljaista,
onnellisen sykähdyttävää rakkautta,
ja lahjoja, ja unta,
jossa kasvoja hipovat enkelin siivet.
Me katselemme valaistuja ikkunoita
ja laskemme kynttilöiden liekkejä
ja avaamme hitaasti kirjoja,
jotka joskus luetaan ja unohdetaan.
Ja jossain ajatusten keskellä nukkuu lapsi,
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa
pienissä käsissään ja lempeitten juhtien
huuruinen hengitys lämmittää häntä pimeässä.
Mika Waltari
Jo joutuu ilta ja tuuli käy
yli tumman, synkeän salon,
hämy majan verhovi matalan
ja kirkkaan uhkean talon.
Kun tuntea sais tuon pyhän,
lohtua luovan valon!
Vaan tähdet lempeän hohteen luo
syvyyksiin synkkiin asti.
Ja jouluvalkeat loistavat
joka paikassa kirkkahasti.
Oi Luojamme, sä tule meille johtajaksi!
Nyt valkeus voittaa ja
synkkyyskin jo murtuu maisilla teillä.
Majassa halvimmassakin
on sijansa enkeleillä.
Ja silloin on myös joulurauha parhain meillä.
Z. Topelius
Oi jouluyö, oi autuas sä hetki,
kun ihmiseksi sai Herra taivahan.
Synteimme tähden henkensä hän antoi
ja kärsi ristinkuoleman.
Jo toivon säde hohtavainen loistaa
nyt yllä maan ja merten aavojen.
Siis kansat kaikki, te kiittäkäätte Herraa.
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten.
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten.
Jo kirvonneet on syntiemme kahleet,
on taivas auennut lapsille maan.
Orjuus on poissa, veljesvaino päättyi,
siis Luojan kiitosta laulamme vaan.
Toi rauhan meille Herra taivahasta ja
puolestamme astui kuolemaan.
Siis kansat kaikki,
te kiittäkäätte Herraa.
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten.
Oi jouluyö, sä lohtu ihmisten.
Nyt avaa ovet sydänten,
ne siitä rauhan saa.
Kas, loiste joulutähtösen,
tuo rauhan sanomaa.
Oli muuan Jooseppi Kirvesmies
oli siellä missä me muutkin,
jäi hältä vaimo ja kotilies,
ja vieri viikot ja kuutkin.
Hän harvoin kirjoitti Marjalleen
ja harvoin kirjeitä saikin,
mut jouluaaton kun ehtooseen
tuli säästi joukkomme harvenneen,
niin kuulla saimme me kaikin:
poika syntynyt Joosepille
ja Marjatalle, ja Marjatalle!
Se syntyi mustimman orren alle,
on tuskin peitettä sille.
Me kaikki hengessä polvistuimme
ja lapsen vierelle kumarruimme
ja siunauksen luimme.
Ja monta paimenta parrakasta
lumessa valvoi ja vartioi,
ja vartioi sitä pientä lasta
petojen saaliiksi joutumasta -
maa, taivas kiitosta soi.
JaSuomen korpien yllä hohti
nyt tähti suurempi muita,
ja me kaikki käännyimme sitä kohti,
ja meidät kaikki se kotiin johti,
se tähti suurempi muita.Yrjö Jylhä
Mökit nukkuu lumiset,
nukkuu hankitanteret,
tuikkii taivaan tähtivyö -
pyhä nyt on jouluyö.
(Eino Leino)
mun tulee mielehen:
lumivalkeat pellot, puistot
ja juhla Jeesuksen.
Ani aikaisin puku parhain
mun ylleni puettiin.
Oli kirkossa oltu varhain,
nyt sanaa luettiin.
Nyt kuului äidin ääni
niin hartain paatoksin.
Hänen olkaansa nojasin pääni
ja hiljaa kuuntelin.
Mitä ymmärsin, sit' en tiedä,
pyhätunnelman muistan vain.
Sitä milloinkaan ei viedä,
ei ryöstetä sielustain.
Taas kaikki kauniit
muistot mun tulee mielehen:
lumivalkeat pellot, puistot
ja juhla Jeesuksen.Viljo Kojo
Vierähtävät vuodet
aika taakse jää.
Joskus työ ja huolet
mieltä synkistää.
Virkistävät meitä
silloin muistomme.
Jeesus yhä vielä
ohjaa purttamme.
Väinö Soveri
Talvinen ilta,
hämyinen taivas.
Joulun rauha,
tähtien valonauha.
Joulun sanoma kaunis,
seimen lapsi kallis.
Siunattua Joulua!
Näin kirkkaassa kynttilänvalossa,
joulu onkin jo melkein talossa.
Anneli Pikkanen
Joulurauhaa nyt kaikkialla soi.
Joulurauhaa, siit kaikki unelmoi.
Joulurauhaa saamme julistaa,
lapsi syntynyt on maailmaan.
Levätkää aseet
MierolaisenJoulu
rauhoitu, maa !
Hiljene, ihmeen
kuulla nyt saat.
Taivaasta äänet
soi enkelten,
vapaaksi pääsee
maa, vangit sen.
Kukkulat, laaksot
kuulla sen saa,
riemu ja ilo
on valloillaan.
Ruhtinas Rauhan
nyt syntynyt,
Beetlehem, toivos
on täyttynyt.
Rintamalinjat
ylittäkää,
yhdessä Herraa
ylistäkää !
Vihaa ja sotaa
enää ei näy,
veljesi kohtaat,
luoksensa käyt.
Ruhtinas Rauhan
rauhasi tuo,
rakkaus meihin,
kansoihin luo !
William H. Draper
Jouluyönä tähti tuo
saapui ihmislasten luo.
Jouluyönä syttyvät
taivaan kaikki kynttilät.
Silloin lähtee liikkeelle
suuri, suuri saattue,
jokainen saa pieneen käteen
yhden kirkkaan toivonsäteen.
Taivas syttyy laulamaan:
Jeesus syntyi maailmaan!
Eino Leino
Muista ystävää e-joulukortilla!
Katso ihanat animaatio-kortit
Kurkkaa ikkunasta (rullaa) tulostettavia
joulurunoja
leikkaa ja liimaa joulukorttipohjaasi
kauneimmat
KAUNEIMPIA JOULURUNOJA
Muista ystävää e-joulukortilla!
Katso ihanat animaatio-kortit
Keskellä arjen uurastuksen
joulua etsin sydämeen.
Tahtoisin jälleen valokseni
tähtien hehkun himmenneen.
Jossain tiedän tähden vielä
säteilevän pimeyteen.
Tahtoisin löytää joulun valon
voimaksi sielun väsyneen.
Keskellä arjen uurastuksen
joulua etsin sydämeen.
Tahtoisin kuulla jälleen soivan
enkelilaulun vaienneen.
Jossain tiedän laulun tuovan
taivaan tänne turhuuteen.
Tahtoisin löytää joulun rauhan
voimaksi aikaan kiireiseen.
Keskellä arjen uurastuksen
joulua etsin sydämeen.
Tahtoisin löytää lohdukseni
lapsuuden joulun kadonneen.
Jossain tiedän muistojen
vievän onneen hiljaiseen.
Tahtoisin löytää joulun lahja
voimaksi kaikkeen mitä teen.
Lumiset oksat vihreän puun,
kimmeltää valossa jouluisen kuun.
Katsoen tähtien hopeista nauhaa,
toivomme jouluusi lämpöä, rauhaa.
Huurteinen metsä ja luminen maa.
Otsaasi enkeli koskettaa.
Lävitse roudan ja paksun jään
taivas tuo lämpöään.
Ohi on kiireisen kaupungin hälinä ja työ.
Tässä on nyt rauha ja jouluyö.
Kauniit joulurunot
joulumaahan johdattaa
Ajatusten siivin palaan
lapsuuteeni vuotten taa.
Katsoo ikkunasta keltainen kuu
ja pakkanen nurkissa paukkuu.
Oksiaan ojentelee huurteinen puu
Jouluyön aitoa tunnelmaa
hakee ihminen mielestänsä,
vai onko se pelkkää unelmaa
jonka löytää vain sielustansa?
Birgit Ahokas
Syttyy ikkunalla joulunvalot
loistaa tähdet, tuoksuu joulupuu.
Hangen alle peittyy maat ja salot.
Kiire mainen hetkeks’ unhoittuu.
Avaa sydämesi joulun tulla
etsi todellista joulun tunnelmaa.
Huolet maalliset vaik ois sulla
joulurauha mieles valloittaa.
On joulussa tuoksua, lämpöä taikaa
On joulussa hitunen mennyttä aikaa.
Joulu!
Aika sytyttää vieraanvaraisuuden tuli eteiseen,
antelias hyväntekeväisyyden tuli sydämeen.
Ikkunasta katselee
pieni piltti rukka.
Ikkunahan ilmaantuu
jäinen kultakukka.
Lapsi katsoo kaihoten
katsoo ikkunalla.
Hiihtää jouluenkeli
hiljaa kuutamolla.
Tumma taivas jouluyönä,
tähdet tuikkii valovyönä,
ilmassa on ripaus taikaa,
Rauhallista Joulunaikaa!
Immi Hellen
Hanki maassa, kuura puussa.
Taivas hohtaa illan suussa.
Päällä tähti tuikkivainen,
alla oksa huojuvainen.
Joulun rauhaa, rakkautta
sylin täyden saa,
kun itse jakaa ystävyyttä,
hyvin vaeltaa.
Arjen pikku tähtiä,
jos antaa pitkin vuotta,
ei joulutaivaan kirkkain tähti
loista silloin suotta.
Kauniita joulunkelloja
saan hartaudella kuunnella.
Kauniita valkohankia
saan hiihtää ja katsella.
Oli lempeä yö juuri joulun alla,
kun satoi lunta
ja sitä oli kaikkialla,
se pyrysi kaduilla, taivahalla.
Se vaimensi hämyn
ja helinät sanan.
Se hidasti askeleet kiiruhtajain.
Oli tulossa valkea, lempeä joulu.Lauri Pohjanpää
Ja niin on taasen joulu, ja lumihahtuvat
ne taivahilta leijaa kuin perhot valkeat.
Niit enkel lapset pienet sirottaa yli maan,
kun taivaan ikkunoilla ne seisoo polvillaan.
Kas tuonne vielä vähän ja tuonne hiukkasen,
Hei vaan! Jo musta maa on pian vitivalkoinen.
Ja pienet enkel lapset käsiään taputtaa.
Ja Pietarin luo sitten ne juosta reputtaa.
Oi avaa oveasi, sa hiukan, hiukan vaan,
niin että joulun viedä me saamme maailmaan!
Ja Pietari hän hymyy, oveaan raottaa.
Mut älkää vilustuko! Pian kotiin joutukaa!
Ja niinkuin tähtein välke,
kuin paiste kuutamon
yökoltuissaan ne lentää
Ne maassa kohta on.
Ne kulkee sormi suulla,
ne hiljaa hipsuttaa. Avaimenreikäin
kautta, ne salaa puhaltaa.
Ja katso, missä käy ne, siell ihme tapahtuu:
pois sieltä huolet väistyy, ja hymyyn menee suu.
Sydämet siellä syttyy valohon , ilohon.
Ja siell on hyvä tahto ja siellä joulu on.
Kello löi jo viisi, lapset herätkää!
Juhani ja Liisi, muuten matka jää!
Tässä vesimalja, silmät huuhtokaa.
Lämmin karhuntalja reessä odottaa.
Vasta ruunan reessä silmät aukeaa —
siin on silmäin eessä synkkä metsämaa.
Aisakello helkkää, loistaa tähdet, kuu.
Riemua on pelkkää, hymyyn käypi suu.
Tuossa mökin Miina kulkee kirkolle.
Taavetti ja Tiina, nouskaa kannoille!
Mäen rinteen alla talo törröttää,
joka ikkunalla kaksi kynttilää.
Ruuna, virsta vielä tepsuttele pois!
Tällä kirkkotiellä aina olla vois!
Ei lapsi pohjolan milloinkaan
voi joulua unhoittaa,
se keskellä talveen jään
suo suloista lämpöään.
Hän vaikka vierailla mailla lie,
niin aina pohjolaan aatos vie.
Lankee lumi jouluinen,
putoo hiljaa, seuloen
himmeätä hohdettaan
yli tyhjän mustan maan.
Lankee lumi hiljainen
yli sydänmurheiden
niinkuin talven talttumus,
tyhjä tyyni valkeus.L. Onerva, Iltarusko, 1952
Nyt joulun valkeat välkkyy,
kun juhlan vietto jo on.
Taas lasten lauluna helkkyy
jo riemu lausumaton.
Oi armas auvojen ilta,
Tupa täynnä on tuoksua kuusen
oi joulun aatto ja yö,
kun loistaa tähtien silta
ja lapset leikkiä lyö!
ja tuiketta kynttiläin.
Soi riemukas juhlavirsi
läpi sydänten syttyväin.
Immi Hellen
Jo hiljenee vuoden askareet
Irma Koskinen
ja aherrus syksyn työn.
Ota sydämees hetket talviset
ja rauha jouluyön.
Luonto nukkuu jo talven unta,
aukesi pilvet, uutta lunta
maa nyt yllensä saa.
Kun on kylmää ja pimeää,
tämä yksikin kynttilä lämmittää.
kun tulen tähän vierellesi,
kaksinkertainen on kirkkautesi.
Ei enää olekaan pimeää,
ja kolme kynttilää enemmän lämmittää.
raikas valkoinen.
Peittää puhdas hanki
nurmet pihojen.
Joulunkellot jälleen
soivat kautta maan.
Arkitöiden jälkeen
juhlaan astutaan.
ilon kyynel lämpöinen,kun nyt meille joulu tuli,joulu, juhla juhlien.Lena Hahn
Sydämessä pienessäkin
asuu joulun taika.
Pysähdy siis Sinäkin,
nyt on juhlan aika.
puhtaan valkoisen,
lämpöisen ja suloisen jaruusunpunaisen.
Tahdon helliä sua herkuilla jajoulusaunalla.
Tahdon paijata ja halia suaroppakaupalla.
Jouluna voit nähdä sen,
kauniin hetken, sinisen.
Silloin voit kuulla laulun tuulen,
jossa on sävel rakkauden suuren!
taas jostain mieleeni saan.
Jouluksi kotiin.
Lapseksi jälleen,
kuusen juurelle istumaan.
Joulu vanha, ikuinen
aina yhtä kultainen,
kaunis, herkkä, hempeä,
pyhä, lämmin, lempeä.
Onnellista odotusta,
hyvän joulun toivotusta!
On kohta jouluaatto
ja juhla juhlien.
Tuo kuusen sisään taatto
ja koristamme sen.
Nyt latvassa on tähti,
tuo tähti itämaan.
Sen mukaan kerran lähti
nuo viisaat matkaamaan.
Elsa Kojo
tähtien hopeasilta
kimaltaa yllä maan.
Hiljenee ihmistalot
lämpöiset jouluvalot
syttyvät ikkunaan.
Kaikuvat kirkkojen kellot
lumiset tiet ja pellot
ääneti odottaa.
Jälleen ihminen siellä
lapsuuden juhlamiellä
jouluhun vaeltaa.
Se kuusi oli vihreä ja pihkantuoksuinen.
Sen isä pirttiin kantoi illansuussa.
Ja kirkkaimpana yhä muistan latvatähden sen,
mi välkkyi lapsuuskodin joulupuussa.
Me lapsenkäsin sytytimme pienet kynttilät,
ja niiden myötä syttyi sydämemme.
Me näimme kedon paimenet ja lampaat säikkyvät.
Sai jouluenkelikin vieraaksemme.
Yön tummaan ruutuun piirtyi valo joulukynttilän.
Se sulatteli kylmän jään ja kirren.
Ja vaari kertoi jouluyöstä ääni väristen.
Me veisasimme tutun paimenvirren.
Sen kuusen tuoksu unessakin meidät ympäröi.
Ja unessa soi laulu heleämmin.
Ei pelottanut pakkanen, mi pirtin nurkkaan löi,
kun hehkui lähellämme liesi lämmin.
Se pirtti oli pieni, oli pienet asujat.
Jo niiden ylle kasvoi vuotten kirsi.
On lapsuusjoulun kuvat mulle yhä rakkaimmat,
ja kaunein lapsuuskodin jouluvirsi.
Ester Ahokainen
Hiilloksen loimusta
Kotilieden lämmöstä
- Sieltä löydän lapsuuden Joulun
klikkaa
Pieni liekki tänään syttyy
talven synkkään pimeyteen.
Pieni liekki valon antaa,
toivon tuikkeen sydämeen.
Pieni liekki pimeydessä
nyt voi olla jokainen,
pieni liekki, joka kantaa
valon luokse kaikkien.Anna-Mari Kaskinen
Juhla vanhain perinteiden
Saapuu talven hämärään
Hyvän tahdon odotuksen
Nostaa mieleen lämpimään
Sadunlailla taaskin kuvat
Mieliin nousee vanhan maan
Aasit, lampaat, härkäin tuvat
herää eloon uudestaan
Vaikka onkin kaukainen
Satain vuotten takainen
Silti aina läheinen
Tule joulu kultainen
Joulun valon sydämiimme
Tuokoon lailla tähden sen
Tarun, josta muistelmiimme
saamme joulun ikuisen
Vaikka onkin kaukainen...
Jälleen tähden opastuksin
Tietäjät saa seimen luo
Miehet vanhat kumarruksin
Lahjat lapsoselle tuo
Joka joulu muistot palaa
Samaan vanhaan tarinaan
Uudet polvet hengen valaa
perinteeseen jatkuvaan
Vaikka onkin kaukainen...
Huurre puita huokuilee
talvitaivaan alla.
Suksen latu suhisee
hiljaa kuutamolla.
Ikkunasta katselee
pieni piltti rukka.
Ikkunahan ilmaantuu
jäinen kultakukka.
Lapsi katsoo kaihoten
katsoo ikkunalla.
Hiihtää jouluenkeli
hiljaa kuutamolla.
Pieni joulun lapsi,
joulu meille tuo.
Saavu joka kotiin,
saavu lasten luo.
Saavu sinne, missä
epäsopu on,
anna koteihimme
henki sovinnon.
Saavu sinne, missä
joku yksin jää.
Anna jouluilon
hänet yllättää.
Pieni joulun lapsi,
valo maailman.
Sinä meille annat
juhlan oikean.
Jukka SalminenTAI
Joulupuu, joulupuu,
metsän kaikkein kaunein puu!
Oksissasi häilyvissä
riiputtelet omenoita,
loistat kultatähtösissä,
kerrot metsän tarinoita.
Latvahasi ihanaan
puhkee ruusut tuoksumaan.
Joulupuu, joulupuu,
metsän kaikkein armain puu!
Lakkas alla laulut soivat,
laulat meille sadoin kielin.
Mitä oksas huminoivat,
kuuntelemme juhlamielin.
Joulupuu, joulupuu,
muistos mieleen painauu.
Joulupuu, joulupuu,
metsän kaikkein kallein puu!
Kirkkaat kynttiläs kun palaa
valaisten ja lämmitellen,
kyynel nousee silmään salaa -
kenpä seisois värjötellen?
Tuotpa mieleen taivaan maat,
hyväks sydämemme saat.Immi Hellen
matkaa taittaa.
Pakkanen paukkaa,ei se kulkijaa haittaa.
Pitkän matkan kulkenut,
tähdet kotiin johtanut.
Viimein kajastaa valo,
on siellä kotitalo.
Pääsee luo rakkaiden,
valtaa mielen tunne jouluinen.
On hanget korkeat, nietokset,
vaan joulu, joulu on meillä!
On kylmät paukkuvat pakkaset
ja tuimat Pohjolan tuuloset,
vaan joulu, joulu on meillä!Me taasen laulamme riemuiten,
kun joulu, joulu on meillä!
Se valtaa sielun ja sydämen
ja surun särkevi entisen,
mi kasvoi elämän tiellä!Oi käykää, ystävät, laulamaan,
kun joulu, joulu on meillä!
Se tuttu, ystävä vanhastaan,
on tänne poikennut matkoillaan
ja viipyy hetkisen meillä.Nyt tähtitarhoihin laulu soi,
kun joulu, joulu on meillä!
Nyt maasta taivaaseen päästä voi,
jos sydän nöyrä on lapsen, oi,
kun joulu, joulu on meillä!Oi anna Jumala armoas,
kun joulu, joulu on meillä!
Ja kansaa suojaa sun voimallas,
meit' auta näkemään taivaitas,
kun joulu, joulu on meillä!
Valkeat hahtuvat hiljaa leijaa
ylitse maan ja ylitse puun.
Kuuran kourissa seisoo kuuset
kullassa talvisen aamunsuun.
Lumiset näreet kuin pienet tontut
vaeltaa valkeissa vaipoissaan
hämyssä sinisen jouluaamun
metsien kirkkoon korkeaan.
Hiljaisuus siellä urkuja soittaa
puitten humina virsinä soi
lumien kristallikynttilät loistaa
akkunat kultaa aamunkoi.
Kattona kirkon on sininen taivas
ikuiset hongat on pilarejaan
purppuraviitassa aurinko astuu
alttarille sen messuamaan.
Alttarina on luminen vaara
hartaana seisoo maa ja puu
lävitse valkeain hahtuvain hiljaa
metsässä aamu kirkastuu.
Lauri Pohjanpää
On nostalginen hetki
alla lämpöisten vällyjen.
Tämä hauska rekiretki
vie luo aikain menneitten.
On huikea taivaan kaari
ja lunta tuiskuttaa.
Tämä talvinen satujen saari
mielen jouluiseksi saa.
Oi jospa lapsen lailla
sais kokea Joulun sen,
joka kerran lapsuuden mailla
toi onnen syömehen.
Birgit Ahokas
kaikki aattoa odottaa.
Pirtissä jo kuusi kohoaa,
valot yöhön pilkistää.
Lausun toiveeni hiljaisen,
vain tähdet saavat kuulla sen:
Tule Joulu kultainen.
hämy laskee ylle tienoon.
Luonto huokuu rauhan tunnelmaa
mielen johtaa Joulun viettoon.
Jouluaaton lempeä hiljaisuus
valaa iloa sieluillemme,
on lämmin yhdessäolon tilaisuus
jonka luomme rakkaillemme.
aina yhtä kultainen,
kaunis, herkkä, hempeä,
pyhä, lämmin, lempeä.
Joulun ajan odotusta,
hyvän joulun toivotusta!
Katso taivasta, tähtiä ja kuuta,
vieläkö joulu on jotain muuta.
Ystävän halaus ja aatos jalo,
tuttua on myös kynttilän valo.
Joulun maun tuntee jo kieli,
mutta tärkein on kuitenkin hyvä mieli.
On valkea lumi
peittänyt maan.
Jo käymme joulua
juhlimaan.
Kynttilät taas valon tuovat
joulunajan hämärään.
Pakkastaivaan kirkkaat tähdet,
yöhön antaa loistettaan.
sitä enkeli suojelee.
Joka taivaita tähyää,
sitä enkeli ymmärtää.
Joka tuulelta kyselee,
sille enkeli hymyilee.
Nyt mielessäin utuisen matkan teen
ja palaan muistojen lapsuuteen,
jolloin Joulu oli sadun ihmemaa
ja kaikki siinä kuin unelmaa.
Vaikka aika oli köyhä ja puutteellinen,
oli joulun tunnelma täydellinen.
Jostain äiti herkut taikoi ja loi
ne tyhjästä leipoen pöytään toi.
Tuoksui rakas kotimme kanelilta,
joulukuusen oksilta, omenilta,
joulupuuronkin aromi ihanalta,
kun se leijaili sieraimiin kannen alta.
Kunpa tunteet lapsuuden saisi takaisin
ne lapsenlapsille muistoiksi jakaisin.
Kaiken lämmön, hellyyden, rakkauden
soisin aarteeksi tulevien polvien.
Birgit Ahokas
Enkeli joulun viestiä kantaa,
rauhaa ja iloa lahjaksi antaa.
Sydämet sykkivät rakkauden kieltä,
koti on tulvillaan jouluista mieltä.
Lumi maan sulkee luoden taikaa,
aatos jo kulkee, kohti joulun aikaa.
Lapsen lailla jouluun kulje,
kuusen luona silmät sulje.
Muista joulut entiset
- tiedän että hymyilet.
Hiljaisten hankien sinistä taikaa,
joulu on ihmeiden iloista aikaa.
Taivahalta sataa lunta,
on kaunis joulun valtakunta.
Jo hiljenee vuoden askareet
ja aherrus syksyn työn.
Ota sydämees hetket talviset
ja rauha jouluyön.
Lumen alle peittyy maa,
kun käymme kohti juhlan aikaa.
Pian arki taakse jäädä saa,
sillä ilmassa leijuu jo joulun taikaa.
Kajossa kynttilöiden,
tehkäämme tunnelmaan retki.
Keskelle kuulaiden talviöiden,
saapuu vihdoin aattoilta – odotettu hetki.
Ei vielä leivon suvilaulut soi,
ei virrat vuolaat syöksy kuohumalla,
mut keväästä jo urvut unelmoi
ja kesä haaveksii hangen alla.Eino Leino
Vein joulukuusen metsään suojaisaan,
se sieltä loistaa meille valoaan.
On ympärillä jäljet jänöjen
ja oksillansa suoja lintujen.
Alla kuusen oksain vihreiden
On helminauhajälki hiiren varpaiden.
Ja kun kissat uinuu takkavalkealla,
on Joulurauha meillä kaikkialla.
Jouluruno MINUN JOULUNI
Minun jouluni silloin on parhain,
kun on aatto ja aamuinen varhain
ja paljaana vihreä puu,
lapa uunissa, nurkassa pussi
ja pussissa puputijussi
ja hauvalle lihainen luu.
Minun jouluni silloin on parhain,
kunhan leipää ja lämmintä on vain
ja sovussa sydän ja suu,
kun on nälkää ja kylliksi unta,
pihamaallani valkoista lunta
ja lumessa laulujen puu.
Minun jouluni silloin on parhain,
kun on aatto ja aamuinen varhain
ja verkalleen valmistuu juhla,laulu ja lapsonen nukkuu,
muistonkäki vain pirtissä kukkuu,
parhain jouluni uneksuu.
Toivo Hyyrylläinen
Valon tulva tää niin maan yli kirmaa.
Se päihdyttää.
On kuin jokin kristallimalja väikkyis
kädess´ enkelin
- viiniä maahan läikkyis.
Uuno Kailas
Monen puhtaan liekin vuosien tuhka peittää.
Mut jostain takaa aikojen menneitten
yhä silmiini kirkkaus lapsuuden joulujen
sädekimpun lämpimän, himmenemättömän heittää.
Kuva kaikista kaunein mieleeni heijastuu:
tupa hohtavan puhdas ja koreiltu joulupuu,
takan äärellä äiti valkoista puuroa keittää.
On ehointa yllä, on saunasta palattu juuri.
Pian käydään poikki sen kaivatun kynnyksen,
jota kohti on kuljettu päiviä laskien.
Jo on käsillä korkea hetki, tuokio suuri,
kun kuusen kynttilät liekkeihin leimahtaa.
On tuvassa lämmintä, kirkasta, juhlaisaa
ja ikkunan takana tähdet ja hankien muuri.
Kaarlo Sarkia
Irma Koskinen
Jouluna voit nähdä sen,
kauniin hetken, sinisen.
Silloin voit kuulla laulun tuulen,
jossa on sävel rakkauden suuren!
luoden sinihohdettaan.
Kuulen laulun hiljaisen
rauha täyttää sydämen.
metsä nukahtaa.
Jokaiseen pieneen taloon
joulu tulla saa.
se hyvän mielen aikaan saa.
On syvä kuusen vihreys,
heleät liekit kynttiläin.
omenain painon kantaen
taas oksa taipuu,
ja kuusen alta
jo tonttu viittoo ja
nyökkää suippolakkipäin.
Salaisuus, ihme joulun
- en tiedä,
ymmärränkö sen.
Lymysi tonttu aina,
ei tiennyt, näinkö vaiko en.
vain viittaus ja liike -
hyvyyden, valon, lämmön
tajusin heltyen.
Etäällä tähti kiertää,
kimaltaa korkealla kuu.
Valaise lempeästi
nyt maata, joulupuu !
Suo lohdutus ja lämpö
valojen pienten, tuikkivain.
Kumarru, oksa nöyrä,
iloa kannattain.
Aale Tynni: Torni virrassa 1954
joulu aina uusi!
Tummat oksat säteillen
seisoo joulukuusi.
Rauha
Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?
Minä kuulen, kuink' kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou'ot muut.
Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk' on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.Eino Leino
joulun kellot kajahtaa.
Vaiti kuulee ihminen
ääntä joulun kellojen.
Hyvän tahdon sanomaa
joulun tähti tuikahtaa.
Vaiti katsoo ihminen
yössä kimmellystä sen.
Hyvän tahdon sanomaa
joulun ihme julistaa.
Herkistyypi ihminen
joulumieltä tuntien.
Aune Castrén-Saarnio
Tervetuloa taas, sinä talvinen pimeä, sinä tuttu, rauhoittava hämäryys
Juhani Aho
Lämpöä, rauhaa talven juhlaan,
sydämen tunnetta paljon tuhlaan.
Joulua rauhaisaa!Irma Koskinen
Kun päivän silmä sulkeutuu
Ja syttyy tähdet, nousee kuu,
Yön lapset liikkuu valveillaan.
On unikukat kulmillaan.Ne soittaa kelloin hopeisin,
Ne kutsuu kuiskein viehkehin.
Taas herää kaipuu kauneuteen!
Ja sielut vaipuu kaikkeuteen.Niin sineen kaukorantojen
Nyt kierii kaiku kellojen.
Kun sinne kuolee, kaikumaan
Saa sieluissamme uudestaan.Nää vavahtavat haaveissaan
Ja havahtavat toimimaan
Nyt toden, kauniin etehen.
Niin vaatii soitto kellojen.
Tule Joulu, tuo pehmeää lunta
puiden oksiin hauraisiin.
Joulun rauhaa, kuin suloista unta
tuo mieliimme kiireisiin.
EINO LEINON jouluruno
Mökit nukkuu lumiset,
nukkuu hankitanteret,
tuikkii taivaan tähtivyö -
pyhä nyt on jouluyö.
Katso: valo välkähtää,
hanget kaikki kimmeltää,
yli vuorten, metsien
käy kuin välke siipien.
Se on jouluenkeli.
Herra hänet lähetti
kanssa joululahjojen
luokse pienten lapsien.
Vaikka häll´ on kädessään
niinkuin kulkis kylvämään
ja hän kyllä kylvääkin,
mutta ihmismielihin.
Ei hän anna makeita,
eikä leikkikaluja,
niitä isä, äiti suo.
Mitä jouluenkel´ tuo?
Puhtahia aatteita,
kultaisia kuvia
Suomen lasten sydämiin,
mökkihin ja palatsiin.
Niitä hänen vakastaan
vapiseepi yli maan
niinkuin pikku tähtiä -
eikö se oo ihmettä?
Mutta yhä kummempaa
viel´ on mitä kerrotaan:
kulkiess´ sen enkelin
lapsiks muuttuu vanhatkin.
Sitä et kai ymmärrä.
Kysy sitä äidiltä!
Sitten siunaa itsesi,
nuku - saapuu enkeli.
Eino Leino
Liekki lämmin ikkunoista
talvi-iltaan kajastaa.
Tupa pieni, puitteet joistahyvän joulumielen saa.
Lasten silmät kilvan loistaa
Joulua ne odottaa.
Joka vuosi samaa toistaa,
juhla luoksemme kun saa.
Koti muuttuu satumaaksi
tuikut syttyy loistamaan
lapsuusjoulun ainiaaksi
muistoihini kauniin saan.Birgit Ahokas
Terve, terve, jouluaatto!
Sua toivoi äiti, taatto -
hartahammin - usko mua,
lapset odottivat sua.
Kello naksautti kuusi,
niin jo pieni Paavo huusi:
- Kukas tuolta kiipeää
rantatietä viertävää?
Lapset kaikki ikkunaan
heti lentää katsomaan,
näkivätkin selvästi,
kirkas kuu kun valaisi.
Etkö tuntis tulijata,
säkin suuren kantajata,
partasuuta ukkoa,
vanhaa sekä viisasta.
Heti ovi avattiin,
saliin vieras kutsuttiin,
saatiin lahjat loistavat,
viikunat ja omenat.
Ukko etsii lahjaa uutta,
lapset huutaa täyttä suuta:
- Mulle, mulle, ukkoseni,
anna parhain lahjasi!
Pieni Helmi hiljaisna
seisoo toisten takana
eikä pyydä laisinkaan
kunhan toiset saisi vaan.
- Kuka sinisilmä siellä
aivan lahjatonna vielä?
Lapsi, ah, sun sydäntäs!
Lausuu ukko älykäs.
- Etkö luule nähneheni
tästä ohi rientäissäni -
annoit lelus ainoisen
köyhän lapsen kätehen.
Niin, ja näinpä kerran vielä
kuinka kulkeissasi tiellä
sairaan linnun tapasit,
hellästi sen korjasit.
Lahjan sinun arvoisesi
lahjoittaa toinen sulle,
ota multa omaksesi
kultahelmet kaulallesi!Immi Hellen
kynttilä on syttymässä
Lämmin liekki toivottaa
Joulunaikaa rauhaisaa.
Metsän hiljaisuus, puut lumesta taipuu.
Sininen hetki vie pois kesän kaipuun.
Jostain leijailee nenään tuoksu piparin ja kinkun,
maahan murennan kurrelle ja pikkulinnuille limpun.
Lumihiutale hiljalleen leijailee maahan,
rauhallista joulua toivottaa saanhan.
Kuka tuntisi joulun paremmin,
kuin lapsi pehmein kätösin?
Koskee ruutua sormellaan,
ja hiutale sulaa lennostaan
ja pimeä ruutu valkenee,
ja tähti suurena säteilee.
Kuka tuntisi joulun paremmin,
kuin lapsi poskin punasin?
Hän on omenan lihaa kokonaan,
Hän on joulun tuoksua tulvillaan,
Hän on torttu ja luumu ja runsaus,
Hän on herkullisin aistimus.
Kuka tuntisi joulun paremmin,
kuin lapsi silmin hohtavin?
Hän on kynttilän liekki lämpöinen,
hän on säihky ja kimmel hankien.
On piippalakkeja silmissään,
ja tähden hymy ja riemu jään.
Kuka tuntisi joulun paremmin,
kuin lapsi äänin helkkyvin?
Hän on soittorasian sulokkuus,
hän on kirkonkellojen totisuus,
hän on nauru ja salainen supatus
ja kirkas tiukujen kilahdus.
Kuka tuntisi joulun paremmin,
kuin lapsi jaloin tanssivin?
Hän on tonttu ja poro lapinmaan,
hän juoksee lahjoja pulkassaan.
Hän kiitää kirmaten jokaisen luo.
Hän kerkeä, kukkiva joulun tuo.
Kellot jo kaikuvat kaamoksen yössä,
yhä vain hyörimme kiireessä, työssä.Hetkeksi vaivumme odotuksen valtaan
tuttujen tuoksujen, kuusen, maltaan.Olkoon Joulunne juhlaa, rauhoittumista;
tehty lämmöstä, herkuista, tunnelmista.
Soi hiljaa joulunkellot,
ne juhla julistaa.
Lumi peittää metsät, pellot,
hohtaa valkeana maa.
On joulujuhlan aika,
on aika lahjojen.
Kaiken yllä outo on taika
kaikuu laulu lapsosten.
Ja tuikkii tähdet taivaan,
kuin tarinaa kertoen taas;
niin hyvä, lämmin on mieli-
on jälleen rauha maas.
keritään kuin lankakerää.
Vuotta uutta odotellaan,
vanha taakse pudotellaan.
Olkoon alkava vuosi tää
täynnä iloa, elämää.
elämämme tukimuuri.
Ilman elo tyhjää ois,
se ei kulu koskaan pois.
Joulua nyt juhlitaan,
ystäviä muistetaan.
Kortti tämä viestin tuo
ajatukset kiirii luo.
Timantit kauniit puissa kimmeltää.
Tonttu pieni metsää kohti askeltaa.
Hiljaa kuiskii puissa tuuli,
kauniisti sade metsää koristaa.
Alla kuusipuun tonttu pieni
taivaalle katsahtaa,
tähteä kirkasta odottaa.
Siellä loistaa valo ikuinen,
takana metsän hämyisen.
Hymyillen takaa varjojen,
tonttu pieni matkustaa.
Katsoo kohti ikkunaa,
jonka kynttilä koristaa.
Joulua hän odottaa,
polkua pitkin vielä vaeltaa.
Näkee valon ihanan:
tähden toivon ja rakkauden.
Joulu jälleen luonamme on!
luo kirkasta valoaan.
On sisällä lämmintä, kotoisaa
joululauluja lauletaan.
kilisevät kulkuset,
tähtitaivas kirkas tuo,
taas joulumielen meille luo.
astun häikäisevään valoon:
lapset ovat tehneet enkeleitä.
Risto Rasa
Lopull ajastan
Matalimmalda hän käy,
Joulun tänne tuomaan
Armon vuotta luomaan
Lymmyi seimen suojaan
Armon Auringo.
Yxi suomalainen laulu jouluna,
tekijä tuntematon
1700-luvun alusta
joka sydämeen Joulusta Jouluun jää.
Vaikka nähdä, kuulla ääntäs en voi
Joulu muistot kauniit mieleen toi.
Tässä jouluterveisen lämpimän
rakas ystävä Sulle lähetän.
Birgit Ahokas
On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen
Ja sanaton on sydämeni kieli.
Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen
Ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen
Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa,
Kun yhtä puhdas itse olla voisin.
Se ajatukset joulun tuntuun virittymään saa
Kuin harras sävel sisälläni soisi.Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen
Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään
Kuin oisin osa suurta kaikkeutta.
Vain kynttilät ja kultanauhat loistaa hämärään,
Vaan mieleni on täynnä kirkkautta.Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen
Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.Vexi Salmi
Muista ystävää e-joulukortilla!
Katso ihanat animaatio-kortit
Kurkkaa ikkunasta (rullaa) tulostettavia
joulurunoja
leikkaa ja liimaa joulukorttipohjaasi
HAUSKOJA JOULURUNOJA
joulupuuron keitti.
Aattoaamu suloinen
lunta maahan heitti.
Pitkä päivä - peikot huokaa
kunnes ilta sarastaa,
suklaaherkut pöytään tuokaa
massut täyteen niillä saa.
Aattoillan odotuksen
lahjakääröt palkitsee,
tonttu kuullut on toivomuksen
pikkupeikot iloitsee.
Birgit Ahokas
kuten koko luomakunta.
Kutsu kuului maailmalta
yks kaks lumihuovan alta,
pystyy nosti pörröpäänsä
kummasteli näkemäänsä.
Metsän halki hiippalakit
joulutontut, punalakit,
sekä itse joulupukki,
jonka parta kuuraa kukki,
pulkissansa ajelivat,
hymyilivät huiskuttivat.
Paketin pulkasta eteen heitti
lumi sen kohta kokonaan peitti.
Käärön heti kisu haistoi
avasi ja maistoi, maistoi...
Nukkui sitten uudestaan
hyvä hymy huulillaan.
Pikkuinen tonttu hyppeli näin
jalassa tossut väärinpäin.
Pikkuinen tonttu huuteli näin:
Tästä se joulu alkaa!
Tip tap, huuteli näin,
tip tap, huuteli näin:
Tästä se joulu alkaa!
Joulu kuulostaa kulkuselta.
Joulu tuntuu pumpulilta.
Joulu maistuu piparilta
tai namuselta
tai mantelilta.
Joulu näyttää tähtöseltä.
Joulu näyttää kynttilältä.
Joulu tuoksuu vihreältä
tai punaiselta
tai ruskealta.
Sillä joulukuusi on vihreä
ja kuusenoksan kätkössä
on piparipossun seurana
kirkkaanpunainen omena.
Kaarina Helakisa
Nyt kukaan toistansa ei lyö -
kas kun on maassa rauha,
ja syöminen on kiire työ
ja ainoo ase kauha,
ja hyvä tahto vallitsee
ja ihmisiä hallitsee.
Kaarlo Uskela
mitä paketti sisältää voisi?
Villapaidan, nallen, kitaran,
kuorma-auto ehkä kiva oisi.
Vai joulumieltäkö toivoisit,
vuoden sen kestävän soisit?
Jill Warburton
Joulukuu on täynnä kiirettä ja juoksua,
paperin rapinaa, piparin tuoksua.
Voi jouluntulon tuntea
kun leipoo pipareita
tai kun siivoaa, paketoi, piilottaa
no jo on askareita!
Ilmassa leijuu juhlava aika.
Nurkissa raikaa laulujen taika.
Pöydät täytetään maittavin herkuin,
kaikkia muistetaan jouluisin terkuin.
Iloa, lämpöä, tuikkujen tunnelmaa,
tätä kaikkea joulu aikaan saa.
Mökki täynnä makeaa,
mettä, mahlaa, hunajaa,
suklaata sulavaista,
marenkia maistuvaista,
siirappia, kanelia,
neilikkaa ja mantelia.
Fariiniset ikkunat,
marsipaanisaranat,
kinuskiset lattiat,
mainiolta maistuvat.
Minä leivoin taikinan,
siitä paisui pulla.
Voisinpa yhtä pyöreäksija tuoksuvaksi tulla.
Neilikka, kaneli ilmassa leijaa,
tuoksujen jouluinen taika.
Nallen nenää kutkuttaa
tämä onnellinen aika.Hannele Huovi
Kynttilät ikkunoista loistaa,
jokavuotista tarinaa toistaa.
Joulun aikaa ennustavat,
valon juhlaa odottavat.Pieni tupa keskellä lumen,
Mieli palaa jouluun moneen,
lapsosena niin koettuun somaan.
aivan kuin olisin nähnyt unen.
Totta kaikki ollut vainen,
ei nykyaika ole samanlainen.
Kiire ja stressi mielet täyttää,
kaikki tahtovat toisilleen näyttää.
Mitä kaikkea rahalla saa,
voi sitä krääsää ja mammonaa.
Ennen ilo suuri tuli,
ja sydän siihen paikkaan suli.
Kun paketista löytyi karamelli
ja pieni nukke nimeltään Elli.
Sitä silmien loistetta ei mikään voita,
kun näkee vielä kuvista noita:
miten lapsen mieli oli riemukas silloin,
kun pukki saapui aattoilloin.
Lapset lauloivat joulupuusta,
ja pukki löi tahtia ovensuusta.
Ei riemua silloin tuvasta puuttunut,
eikä pukkikaan siitä suuttunut,
kun pikkuveli tarttui partaan somaan,
ei niinkään pukin ikiomaan.
Vaan parta lähti ,kun pukki oli hies,
ja sieltähän löytyikin naapurin mies.
Nuo ajat ovat lapsuuden kultaista aikaa,
on niissä sitä joulun suurta taikaaBertta Bergroth
Piparin tuoksua, tonttujen juoksua,
siinäkö joulu on?
Kiirettä, huisketta, salaisuuskuisketta,
siinäkö joulu on?
Joulu saapuu jokaiselle,
lapselle ja aikuiselle.
Sydämiimme joulun lahja
seimen luona annetaan.
Tähti ja kuusi, lyhtykin uusi,
siinäkö joulu on?
Lapsenko juhlaa,
paljon kun tuhlaa,
siinäkö joulu on?
Joulu saapuu jokaiselle,
lapselle ja aikuiselle.
Sydämiimme joulun lahja
seimen luona annetaan.
Jukka Salminen
Kulkee päivän saatto
saapuu jouluaatto.
Lumi kattaa pihan
valkoisena ihan.
Äidillä on työtä
lapset hyörii myötä-
(Oisko apu noista
pikkuveitikoista?)
Isä kuusen noutaa.
Kuka muukaan joutaa?
Veli sitoo lyhteen
varpusille yhteen.
Säkkiin joulupukin
lahjansa vie kukin.
Lahjat antaa pukki
valkoparta-ukki.
Isän äidin piltti
onhan ollut kiltti?
Matti sukset saapi
iloon puhkeaapi.
Leena kelkan soman,
aivan ikioman.
Pikkusisko Irja
-hälle kuvakirja.
Kuusen ympärillä
ollaan leikkisillä.
Sitten ilta koittaa
uni silmät voittaa.
Kynttiläiset palaa.
Pikkutonttu salaa
katsoo oven takaa,
joko lapset makaa.
Sammuu viime valo.
Uneen vaipuu talo.
Joulun satu säilyy,
unelmissa päilyy...
keittää verratonta.
Kohta, kohta avataan
salaisuutta monta.
Pikku tonttu tipsuttaa
tupsulakki päässä.
Kuka tulee porstuaan
pitkä parta jäässä?
Juhlamieltä täynnä on
koko pieni talo.
Paista aina sydämeen
kodin jouluvalo!
oravanjäljet hangella,
tähtikimara taivaalla,
Joulu on jo ovella.
kokeilehan tätä taikaa:
kääri kiire joulusukkaan
sano sille "mene hukkaan"
Johan loppuu turha touhu
saapuu rauhallinen Joulu.
Joulu tuo tullessaan ison ilon,
ja ehkäpä myös muutaman lisäkilon.
Mutta ei huolta nyt asiasta tästä,
vaan nautitaan elämästä!
Joulu tuntuu pumpulilta.
Joulu maistuu piparilta
tai namuselta
tai mantelilta.
Joulu näyttää tähtöseltä.
Joulu näyttää kynttilältä.
Joulu tuoksuu vihreältä
tai punaiselta
tai ruskealta.
Sillä joulukuusi on vihreä
ja kuusen oksan kätkössä
on piparipossun seurana
kirkkaanpunainen omena.
Kaarina Helakisa
sataa valkolunta.
Lelukaupan ikkunassa
soittaa soittokunta.
Lelukaupan ikkunassa
leikkijuna kiitää.
Lelukaupan ikkunassa
lentokone liitää.
Lelukaupan ikkunassa
nukkepiiri pyörii.
Lelukaupan ikkunassa
tonttujoukko hyörii.
Katso e-kortti:
Joulun alla enkelit ne
kutoo pitkää nauhaa
siinä lukee: Toivotamme
rauhaa, rauhaa, rauhaa!
silmät viiruina harittaa.
Jouluisen kodin tunnelmassa
kisuja alkaa unettaa.
Mikähän tuolla pihassa liikkuu,
uteliaana ne tapittaa.
Joulun aikaan kummia näkee
- no salaiset puuhat olla saa.
Joulupukin suuret saappaat jalkaani jos saisin
koko maailman tietystikin heti parantaisin
Ruokaa, rahaa, terveyttä niille minä soisin,
joille täällä tänään onkin käynyt vähän toisin.
Sulle lahjan antaisin mä erityisen hyvän:
joulumielen iloisen ja rakkauden syvän.
Joulu saapuu
kellojansa kilistellen,
tonttuinensa vilistellen,
iloisesti rallatellen,
jouluiloa toivotellen!
vilkkuvat kirkkaat silmät ja nenänkin.
Ensin pelästyin, sitten hymyilin.
Tontun saattaa nähdä missä vaan,
lähetin sen sinuakin katsomaan.
Jos kuulet pakkasessa kuiskauksen,
saat samalla minulta halauksen.
Nukkuu
koko talon väki
pimeässä yössäSilloin:
hiljaa kuten hiiri
touhuu tonttu työssäNukkuu
pienet lapset
nähden joulu-untaSilloin:
päälle tontun jälkien
sataa pakkasluntaNukkuu
tonttu lailla pöllön
päivän joulukuunSilloin:
herää lapset
joulun seikkailuun
joulupuuron porinassa,
hyvän mielen hyrinässä,
piparkakku kainalossa,
kahvipannu kantapäässä,
valonliekki pimeässä,
joulumieli kynttilässä,
papereiden kahinassa,
enkelsiiven havinassa,
jouluoljet himmelissä,
ajatukset ystävissä.
-Tuleeko Joulupukki?
-Tulee, totta kai!
-Saiko hän toivekirjeen?
-Ihan varmasti sai!
-Entä - jos lahjat loppuu?
-Epäilet - vielä vai!
-Mahtaako mulle riittää?
-Sinulle - - - totta kai!
Joulun vieton aloittaa.
Jouluisen kodin
tunnelmassa
hiukan hienostella saa.
Mitähän löytyy paketista,
arvaammekin sen,
emäntä sinne piilottanut
on herkkuleivoksen.
Tuhat tiukua hännässään
lähti peikko, tuo joulua etsimään.
Suuri toivomus rinnassaan
kulki metsään, hämärään.Painoi posken, lumeen pehmeään
mikä taika siitä syntyikään,
valo syttyi pimeään
tuoden lämmön sisimpään.Tuhat tiukua hännässään
peikko, onnen hehkussaan
sai hangen kimaltamaan
löysi näin, Joulun onnenmaan.
Voi miten pieniä tonttulapsia,
jossakin näin minä äskettäin,
pitkäpartoja pitkähapsia,kaikilla kilkkaavat kulkuset näin,
pitkäpartoja pitkähapsia,kaikilla kilkkaavat kulkuset näin.
Voi miten pieniä, niinkuin nukkeja,veitikat kaik' oli varreltaan,
naamalta naamalta, niin kuin ukkeja,kaikki ne juoksivat varpaillaan,
naamalta naamalta, niin kuin ukkeja,kaikki ne juoksivat varpaillaan.
Näitä ne lauleli, pimpelipompelipimpelipompeli lal-lal-laa,
unta mä näin, ja äitini ompeli,kello löi juuri kahdeksaa,
unta mä näin, ja äitini ompeli,kello löi juuri kahdeksaa.
Tähtiyön ja lumen aikaa,
ilmassa jo joulun taikaa.
Lahjat, puurot, joulukuusi,
odotus on aina uusi.
Juhlikaamme ilon myötä!
Vieläkö on monta yötä?
Ihan pieni enkeli
Kynnykselle istahti
Siivet selkäänsä hän laittoi
Sädekehän päälleen taittoi
Sinua hän suojelee
Joulumieltä jakelee
Aito, lämmin, juhlava.
Uusi vuosi puolestaan
Tuokoon onnen tullessaan.
Kinkku kärventyi,
sinappi oli vanhaa,
piparit loppu kesken,
sauna paloi,
kuusi kaatui,
joulupukin parta irtosi.
Joulu ilman iloisia yllätyksiä
ei ole mitään!
Joulu tuli mettästä,
mulle väitti et tästä,
tulee jotain parempaa,
juhannusta suurempaa.Empä ihan uskonut,
ukon sanaan luottanut.
Muka tähän pimeään,
valoa sais näkymään.Mutta annas olla sen,
pykäs juhlan maagisen.
Pisti kuuset, kynttilät,
jouluherkut, nyssäkät.Pakko tässä myöntyä,
joulupöytään työntyä.
Ryystää jouluolusta.
Lajakääröt aukaista.Johan onkin pippalot,
joulujuhlan karkelot.
Kaikkea hauskaa ja hyödyllistä Jouluun
Arkihuolesi kaikki heitä,
jouluglögit vahvat keitä.
Mantelit ja rusinat sill´ peitä,
juoman juotuas näät enkeleitä!
Jos on liian vähän aikaa,
kokeilehan tätä taikaa:
kääri kiire joulusukkaan,
sano sille ‘mene hukkaan’.
Johan loppuu turha touhu,
saapuu rauhallinen Joulu.
Ystävä hyvä, relaa jo vähän, pysähdy hetkeksi vaikkapa tähän. Jouluna turha on höösätä suotta, sitähän kerkeää pitkin vuotta. Teetpä sinä sitten tuota tai tätä, joulun aika ei tulematta jätä. Unohda siis turhat kiireet ja juoksut, istahda nauttimaan tunnelma ja tuoksut!
Joulu oveen kolkuttaa,
hymyy tuiskusäässä:
Lapsikullat avatkaa!
Olen aivan jäässä.
Kukkurainen vakka tää
harteita jo väsyttää.
Lahjoja on mulla.
Saanko sisään tulla?
Tule armas joulu!
Z.Topelius
Joulu tuo tullessaan ison ilon,
ja ehkäpä myös muutaman lisäkilon.
Mutta ei huolta nyt asiasta tästä,
vaan nautitaan elämästä!
On siirapin, neilikan tuoksua,
on piirakoita ja rusinoita,
on kiireistä kaupassa juoksua
Tonttu kun hiipi meidän pihaan,
varoen tartuin sen punaiseen hihaan.
Pyysin: viestin viethän ystävälle,
niin paljon toivoisin hyvää hälle.
Tuoksua kuusen ja kynttiläin,
iloa riemua kukkurapäin.
Lämpöä, rakkautta läheisten,
ystävän jouluisen halauksen.
Ennen kesä lehmättä kuin joulu akatta
(suomalainen sananlasku)
Tonttu Tilleri
pieni kuin pilleri
savupiippuun kurkki
uteli ja urkki.
Selville jo saikin
puuhat Matin, Maikin,
mutta liian syvään
pyrki ylettymään.
Hupsis, polvet nousi,
jalat ylös sousi,
putos uunin loukkoon,
joutui ihmisjoukkoon!
Pelästyi jo tuota,
kiirein uunin luota
oven suuhun ehti,
ulos puikkelehti.
Noki pöllähteli,
tassut tömähteli,
metsään kun hän juoksi
toisten tonttuin luokse.
Joulu on aikaa iloista,
ei silloin tehdä työtä.
Ei piitata me kiloista,
vaan syödään pitkin yötä.
tekemättä jotain jätä!
Näytä kiireelle kieli
ja ota rento mieli.
Muista tähdet ja taika
ja unohda sitten aika.
yhä enemmän tungosta
yhä enemmän touhua
yhä aikaisemmin.
Kulutusjuhla kuluttaa ja rassaa.
Voi jouluntulon tuntea
kun paljon on salaamista
ja aamun tullen odottaa
mitä löytyy kalenterista.
Voi jouluntulon tuntea
jo vaikka nenänpäässä
kun tuoksut täyttävät keittiön
ja ulkona posket ovat jäässä.
viimein unohtuvat juoksut.
Rauhassa joulua viettää saa
myös eläimet ja äiti maa.
Kaunis olkoon kaikkien joulu,
unohtukoon melu ja touhu.
sitä isompi Joulu tulee.
riemut tuo ja lahjat suo.
Kauemmin on vaikeaakiltisti vain odottaa.
Tuothan mulle lennokin?Luistimet mä tahtoisin.
Malta emme kauempaa,oi koeta kiiruhtaa!
Joulu-, joululaulut soi,
nyt jo niitä laulaa voi.
Muuten on niin vaikeaakiltti olla, odottaa.
Saan kai sitten lennokin?Luistimet vain tahtoisin.
Joulu, joulu kohta saa,oi koeta kiiruhtaa!
Kohta loppuu kiire, lento -
alkaa Joulun aika rento.
Hiljaisuutta kuulostele,
nuku, syö ja nautiskele.
Kunnossa on silloin kuosi
kun taas alkaa Uusi Vuosi!
Se on ollut aina niin että
syksy Jouluksi muuttuu,
vaik’ maisema on pelkkää vettä
ja pakkanen vielä puuttuu.
Tulkoon talvi kuten tahtoo,
meille Joulu silti maittaa.
Tontut touhujamme kahtoo,
joku puuron, kinkun laittaa.
Tauko tarpeen monen työhön,
nyt on siihen paras aika.
Lisää mittaa tulee vyöhön -
siinäkö se Joulun taika?
Vuosi uusi saa myös tulla,
edellisen kun jo näin.
Siitäkin on usko mulla:
jälleen mennään eteenpäin.Matti Makkonen
Pitkä matka Pukin tullameille lahjat antamaan.Mikä hoppu nyt on sulla,saapuu Joulu aikanaan.
Isäntä kuusen nyt tupaan nakkaa,
emäntä rosollia pieneksi hakkaa.
Katseli kuusta ja aatteli tovin:
"Oksaton raasku kuuses on kovin."
Kengistä lunta kun tupaan suli,
suutahti isäntä - Silmissä tuli !
Lakkia päähänsä porstoossa nakkaa
- Emäntä vaan tuvassa rosollia hakkaa.
Emäntä mietti: "No, johan on kumma,
pienestä suutahti isäntä tumma."
Yltyi vaan raivoksi huono tuuli,
autotallista äyskinnän kuuli.
Onkohan auton renkaat puhki,
isäntä äreissään hommia huhki.
Miettien seuraansa kaipaaville:
"Lähdenkö pukiksi naapurille?"
Illalla nostaa oven hakaa.
Isäntä tupaan - Jo emäntä makaa
pyytäen lauteelle vasemmalle
isäntää viereensä vällyjen alle.
Lapset jo sängyssä näkee unta,
pihaan on satanut paljon lunta.
Isännän mielen kiukku jo suli,
pirttiin lämpöiseen Joulu tuli!
Kellon soiton kuuli nalle
yks kaks lumihuovan alle,
pystyyn nosti pörröpäänsä
kummasteli näkemäänsä.
Metsän halki piippalakit
joulutontut, punalakit,
sekä itse joulupukki,
jonka parta kuuraa kukki,
pulkissansa ajelivat,
hymyilivät, huiskuttivat...
Jäseniään venytteli
nalle, tuhmaa tuumiskeli,
kunnes jonon loppupäästä
kuului huuto: älä säästä
vaan nyt juhlan kunniaksi
popsi tämä!
Hunajaksi eteensä noin nakatun,
hienoon tapaan lakatun
käärön heti nalle haistoi
avasi ja maistoi, maistoi...
Nukkui sitten uudestaan
hyvä hymy huulillaan.Timo Töyrylä
Kuusen alla on kummaa puhinaa,
karvaisen kuonon jouluista tuhinaa,
heilahtaa kuusen katveessa tassu,
kurahtaa vihreän varjossa massu,
joulukarhu on asialla
oksien peitossa kuusen alla.
Karhulla mielessään jouluiset ilot,
purkki ja lahjat ja omenakilot.
Siksipä heilahtaa karvainen tassu,
siksipä kurisee massu,
että on tarpeen hetkinen vartoa,
odottaa, paastota, punoa vartoa.
Jälkeen koulun on odotus joulun
kaikkein kauneinta maailmassa.
Karhun mielessä joulu väikkyy
kynttilän valo silmissä läikkyy
mieli on auvoinen, mieli on avoin
viettääkseen joulua jouluisin tavoin.
Elina Karjalainen
karvakuonojen kuorolaulantaa.
Tahtia lyövät Kisu ja Kassu,
yössä heiluu karvainen tassu.
Kukaan ei toistansa kiusaa nyt,
kun joulun tähti on syttynyt.
Tahdomme Sullekin toivottaa
Joulun aikaa ihanaa!
saan kortin pienen lähettää.
Pistää mukaan ystävyyttä,
toivotella läheisyyttä.
Paketoida iloa, lämpöä mukaan
siihen ei kyllästy varmaan kukaan.
JOULUPATJA
eli ohje kummottos viätetä hiano joulu
1. Raahata parisänkyn patja huusholli
suurimma huane lattial.2. Kasata patjan pääl paketei, tyynyi,
kirjoi, kaukosäätimi ja hyvä ruakka.
3. Laiteta ovi hualellisest lukku
ja puhelimet piironki alalaatikko.4. Ruveta lojuma patjal lempi-ihmiste
ja –eläinten kans.5. Maata, syärä ja hihitetä 3-7 vuarokaut.
Nousemine ja murhettumine on kiället.6. Nousta virkusenas ylös kohre uut vuat.
Heli Laaksonen
Joulu porolla ajaa
tähtiä kämmenellään.
Viluiset ihmiset käärii
lumiturkkiinsa hellään.
On siirapin, neilikan tuoksua,
on piirakoita ja rusinoita,
on kiireistä kaupassa juoksua.
On kellari herkkuja pullollaan,
on pipareita ja manteleita,
ja lahjoja piiloihin sullotaan.
On tonttujen tiukujen kilinää,
on pähkinöitä ja kynttilöitä,
on enkelikellojen helinää.
Kotitonttu joulun aikaan
miten paljon tehdä saikaan!
Pitkin päivää riitti työtä,
tonttu hääri toistan myötä.
Lumet loi se riihitieltä.
Sitten jyvät nouti sieltä.
Lehmäin eteen heinät kantoi.
Kanoille myös vettä antoi.
Hevosille kaurat heitti,
loimin lämpimin ne peitti.
Vilkkui soma piippalakki
tonttuhousut - harmaa takki...
Vasta ehtiessä illan
palas loukkoon tallin sillan.
Kädestä, jalasta vai päästä
haukkaisin, aloittaisin
joulun ja piparkakun.
Onhan se tietysti lystikästä
muovata ihmisen muotoiseksi
jokin mikä sitten syödään.
Mistä tunnet pienen tontun?
Punaisesta lakistansa
harmahasta parrastansa
hymystänsä lempeästä
katseestansa veikeästä.
Siitä tunnet pienen tontun.
Mistä löydät pienen tontun?
Polulta taapertamasta
tieltä tepastelemasta
hämärissä huiskimasta
lasten korvaan kuiskimasta.
Sieltä löydät pienen tontun.
Lopeta välillä uurastus ja työ.
Lauteilla loju ja vettä kiukaalle lyö.
Sivele itsesi hunajalla,
kuningatarten lahjalla ihanalla.
Kiitolliseen mieleen hiljaa vaivu,
onnelliseen oloon rauhassa taivu.
Anna ajatusten rauhassa mennä ja tulla,
oikeus iteäsi hoitaa on sulla.
Mielihyvän tunteessa oikein kelli,
joka hetkestä nauti ja itseäs helli. Iloista joulua sinulle.
Hannele Huovi
Kun pieni tonttu matkaan lähti,
taivaalla tietään valaisi tähti.
Se johdatti lumisen metsän taikaan,
aidon Joulun unelmaan ja aikaan.
Metsän laitaan kannon juureen,
puiseen kiuluun varsin suureen
tonttu kaataa jouluruokaa,
jänöt tyytyväisnä huokaa.
Suippolakki, harmaa takki,
pitkä parta, naurusuu.
Punasukka, harmaa tukka,
kasvot pyöreät kuin kuu.
Kengän kokka, pystynokka.
piipunpätkä verraton.
Housut harmaat, silmät armaat,
kenpä arvaa ken tuo on?
Tekee työtä kaiken yötä,
joulukiire hällä on.
Ei oo ukko suuren suuri,
joko arvaat, ken tuo on?
Älä sulje oveasi
joulutontulta!
Tontulla on tuomisina
paljon iloa.Anna tontun sytyttää
se pieni kynttilä!
Silloin siitä joka soppeen
hehkuu lämpöä.Kuuntele, kun joulutonttu
korvaan kuiskuttaa!
Sitä pientä salaisuutta
kertoa ei saa.Ester Ahokainen
Kuules pikku Teppana,
sä tonttupoika reppana.
Löysit joulun salaisuuden,
ymmärsit sen tarkoituksen,
kauniin ajatuksen.
Rakkaus tuo joulun.
Tiedätkö, mitä olisi tapahtunut,
jos olisi ollut kolme viisasta naista
kolmen viisaan miehen sijasta?
He olisivat kysyneet suuntaa,
saapuneet ajoissa,
auttaneet synnytyksessä,
siivonneet tallin,
tehneet perunalaatikkoa,
tuoneet käytännöllisiä lahjoja
ja maailmassa olisi rauha.
taas juhlaa viettää voi,
taas lahjakääröt aukaistaan
ja joululaulut soi.
Kuusen alla on kummaa puhinaa,
karvaisten kuonojen jouluista tuhinaa,
heilahtaa kuusen katveessa tassu,
kurahtaa vihreän varjossa massu,
joulukoirat on asialla
oksien peitossa kuusen alla.
Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu,
väki nukkuu,
öitten varjoon talon touhu hukkuu,
touhu hukkuu
Tip tap, tip tap,
tipe tipe tip tap, tip, tip, tap...
Tonttujoukko silloin varpahillaan,
varpahillaan,
varovasti hiipii alta sillan,
alta sillan
Tip tap, tip tap,
tipe tipe tip tap, tip, tip, tap...
Jouluruokaa tarjoo kunnon väki,
kunnon väki,
raoistansa sen jo tonttu näki,
tonttu näki
Tip tap, tip tap,
tipe tipe tip tap, tip, tip, tap...
Pöydänpäälle veitikkaiset rientää,
veitikkaiset,
syövät paistia ja juovat lientä,
juovat lientä
Tip tap, tip tap,
tipe tipe tip tap, tip, tip, tap...
Herkkua on siinä monenlaista,
monenlaista,
kuiske kuuluu miltä ruoka maistaa,
ruoka maistaa
Tip tap, tip tap,
tipe tipe tip tap, tip, tip, tap...
Sitten leikitellään kuusen alla,
kuusen alla,
kunnes päivä koittaa taivahalla,
taivahalla
Tip tap, tip tap,
tipe tipe tip tap, tip, tip, tap...
Kotikoloihinsa alle sillan,
alle sillan,
tonttujoukko hiipii varpahillaan,
varpahillaan
Tip tap, tip tap,
tipe tipe tip tap, tip, tip, tap...
Uunissa tuoksuu jo herkullinen kinkku,
jääkaapissa viilenee jouluinen vinkku.
Lahjat pakettiin on jo kääritty,
joulukuusen koristeet puuhun hääritty.
Joulunajan kruunaavat ystävät hyvät,
joiden kanssa jaamme onnemme jyvät.
Tulkaa siis käymään luonamme täällä,
otamme teidät vastaan säällä kuin säällä!
Katson ulos pimeään,
joulutontun siellä nään.
Se meitä kohti taivaltaa
iloinen mieli mukanaan.
Jouluiloa!
Muista ystävää e-joulukortilla!
Katso ihanat animaatio-kortit
Kurkkaa ikkunasta tulostettavia
joulurunoja
(rullaa) leikkaa ja liimaa joulukorttipohjaasi
|
|
| Katsopa muutakin mukavaa | |||
|
|
|
|
|
Adventtirunoja |
 |
|
|
||
| Ensimmäinen vakuuttaa: "Jos maltatte vain odottaa vielä neljän viikon verran, toki joulu saapuu kerran. Ei pidä olla toivoton, kohta viikko mennyt on." Toinen liekki supattaa: "Mielenne vain malttakaa. Nyt ei sovi nahistella, pipareita pihistellä. Pian toinen viikko hujahtaa, muut kaksi oottaa vuoroaan." Kolmas liekki puhuu näin: "Jo joulu hiipii tänne päin. Kun valoani katselette, sen tulosta jo iloitsette. Pian viikko ohi vilistää, jäljelle vain yksi jää." Neljäs liekki lausuu: "Nyt odotus on päättynyt. Siis kerallani riemuitkaa. Jo joulun juhla tulla saa."
On alkanut aika
adventin nyt,
|
On alkanut aika adventin nyt,
Adventtitalo |
|
I jultid fylls hemmet av värme och ljus Tomtar och änglar gästar mitt hus I luften doften av gran och en Hjärtan och kulor dekorerar var gren Pepparkakor och saffransbak Snön ligger tung på mark och tak Julmusiken ljuder så skön Och ännu står granen rak och grön Julskinkan avnjuts på julebröd På bordet en duk som är härligt röd
Varenda år under juletid
Julen är rolig
|
Nu tindrar stjärnor i det blå
Ge oss musik, fiolen stäm
Låt friden komma till envar Lennart Hellsing
|
Nu så kommer julen, nu är julen här, lite mörk och kulen men ändå så kär. Han i salen träder med så hjärtligt sinn och i högtidskläder dansar barnen in. Ljusen i lanternan glimmar högt kring dem, liksom klara stjärnan över Betlehem.
Brinn, du julens stjärna, Zacharias Topelius |
|
|
|
| JOULURUNOJA |
|
| |||||||||||||
Aakkoshaku:
| |||||||||||||||
katsopa
tänne
Joulu on jo täällä!
Vai pidätkö visusti ovesi kiinni,
salvat oven päällä?
Sadun huoneessa salaisessa
saat lahjaksi ruusut ja tähdet.
Ota ne reppuun evääksi,
kun matkoillesi lähdet.